Luonnonkosmetiikan ABC
Luonnonkosmetiikka on kosmetiikkaa, jonka ainesosat ovat pääosin luonnollista alkuperää: kasviöljyjä, vahoja, kasviuutteita, mineraaleja ja savea. Luonnonkosmetiikkaa ei ole määritelty EU:n laissa, joten kriteerit tulevat sertifiointijärjestelmistä, kuten COSMOS, NATRUE ja suomalainen FI-Natura. Ne sallivat myös luonnollisista raaka-aineista valmistetut ainesosat, kuten kookosöljystä ja sokereista tehdyt emulgaattorit ja pesevät aineet, sekä pienen määrän tarkasti määriteltyjä luontaisidenttisiä aineita, esimerkiksi tiettyjä säilöntäaineita ja mineraalipigmenttejä.
Luonnonkosmetiikan valmistuksessa käytetään yleisesti laajaa kattausta upeita luonnon raaka-aineita kuten kasviöljyjä, kasvivahoja, kasviuutteita, kuivattuja kasveja sekä niistä valmistettuja uutteita, suoloja sekä sokereita, erilaisia savilaatuja, kokonaisia eteerisiä öljyjä, levätuotteita, mehiläisvahaa, maamineraaleja ja ksantaanikumia.
Luonnollisuus- ja luomuvaatimukset vaihtelevat sertifikaatin mukaan, ja luonnonkosmetiikka ja luomukosmetiikka kannattaa erottaa toisistaan. Kaikki luonnonkosmetiikan sertifikaatit eivät edellytä luomuainesosia: esimerkiksi COSMOS Natural, NATRUEn luonnonkosmetiikkataso ja FI-Natura eivät vaadi luomua. COSMOS Organic edellyttää, että vähintään 95 % fyysisesti käsitellyistä maatalousraaka-aineista on luomua ja että vähintään 20 % koko tuotteesta on luomua (huuhdeltavissa tuotteissa 10 %). Ecocert on yksi COSMOS-sertifikaattien myöntäjistä. Lue lisää: luomukosmetiikka.
Luonnonkosmetiikka verrattuna tavanomaiseen kosmetiikkaan
Tavanomainen kosmetiikka pohjautuu usein synteettisesti valmistettuihin ainesosiin, mutta saattaa myös usein sisältää luonnollista alkuperää olevia ainesosia. Kiistelyn kohteena tavanomaisen kosmetiikan ainesosista ovat viimeaikoina olleet mm. formaldehydin vapauttajat ja mikromuovit, jotka pesuveden mukana huuhtoutuvat vesistöön ja lopulta vesieliöiden ravinnoksi. Väriaineiden, hajusteiden, parabeenien ja monien muiden säilöntäaineiden turvallisuutta ihmiselle ja ympäristölle on myös kyseenalaistettu. Osalla on todettu olevan haittavaikutuksia, osalla ei ja osasta tutkimukset ovat vielä kesken. Haittavaikutuksia ovat olleet mm. erilaiset ärsytykset ja allergiat, joko havaittuna iholla tai hajusteallergiana sekä ihmiskehon mahdollinen hormonitoiminnan häiriintyminen. Mediassa on tullut myös esille tavanomaisessa kosmetiikassa esiintyvä metyyli-isotiatsolinoni, joka toimii säilöntäaineena niin kosmetiikassa kuin kodin puhdistustuotteissa. Metyylikloori- ja metyyli-isotiatsolinonin aiheuttamat allergiat ovat lisääntyneet. Ne aiheuttavat mm. ihon kutinaa, punoitusta ja hilseilyä.
Edellä mainitulle tavanomaiselle kosmetiikalle on tullut vaihtoehdoksi luonnonkosmetiikka, jonka valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ainesosien luonnolliseen alkuperään sekä siihen, miten tuotteen elinkaari vaikuttaa ihmiseen ja ympäristöön. Luonnonkosmetiikan ja luonnollista alkuperää olevien hyvinvointituotteiden suosion nousua selittää ihmisten eettisen ja ekologisen tietoisuuden lisääntyminen. Ihmisiä kiinnostaa puhtaus, aitous ja turvallisuus. Luontoperäiset hoidot, luontoelämykset ja kaikenlaiset luonnontuotteista valmistetut tuotteet ovat entistä suositumpia. Suomen luonto ja sen tarjoamat antimet ovat mahdollisuus monen alan yrittäjälle. Aidossa luonnonkosmetiikassa ainesosat ovat luonnollisia, mahdollisimman vähän prosessoituja raaka-aineita kuten mm. kasviöljyjä, luonnollisia vahoja ja rasvoja, yrttiuutoksia ja kukkaisvesiä.
Luonnonkosmetiikkakaan ei välttämättä ole allergeeniton tai yliherkkyyksiä aiheuttamaton. Allergikon näkökulmasta luonnonkosmetiikassa on monta hyvää puolta, sillä se ei sisällä yleisesti allergisoivia säilöntäaineita tai atsovärejä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että ihmisellä herkkyyksiä ja allergioita voi esiintyä myös yhtä lailla luonnollisille raaka-aineille. Luonnonkosmetiikka ei siksi ole aina yksilötasolla allergisoimaton tai sopivin vaihtoehto, mutta tarjoaa mahdollisuuden välttää synteettisiä herkistäviä ainesosia.
Yleinen uskomus on, että luonnonkosmetiikka ei sisältäisi lainkaan säilöntäaineita. Erityisesti vettä sisältävät valmisteet eivät kaupan hyllyillä säily kauan käyttökelpoisena ilman säilöntäaineita. Esimerkiksi öljyjä ja vahoja sisältävät tuotteet voivat säilyä pitkäänkin ilman lisättyjä säilöntäaineita, mutta mikäli tuotteen formula sisältää vettä, lyhenee säilyvyysaika merkittävästi bakteerien lisääntymisen myötä.
Luonnonkosmetiikan tarpeisiin on otettu käyttöön oma luonnollisten säilöntäaineiden "sallittu lista" ja niiden sisältö saattaa hieman vaihdella eri luonnonkosmetiikan sertifioijien kesken. Myös tietyt antioksidantit, kuten E-vitamiini tai jotkut eteeriset öljyt, joissa on antibakteriaalisia ominaisuuksia, voivat jossain määrin pidentää tuotteen säilyvyyttä.
Moni tavanomainen kosmetiikkatuote voi sisältää usein myös luonnosta saatavia raaka-aineita luonnollisessa muodossa, tosin yleensä vähemmän kuin luonnonkosmetiikassa. Se, onko kosmeettinen valmiste tavanomaista kosmetiikkaa vai luonnonkosmetiikkaa määräytyy tuotteen kokonaiskoostumuksesta, ei yksittäisestä ainesosasta. Kosmeettisten tuotteiden hajusteet voivat olla peräisin joko suoraan luonnosta (100 % eteerinen öljy) tai laboratorioissa kehitettyjä tuoksukopioita luonnon tuoksumolekyyleistä. Tuoksumolekyylin rakenne voi olla täsmälleen sama näissä kahdessa erilaisessa aineessa.
Kosmetiikka- sekä pesu- ja puhdistusainealan elinkeinopoliittisen toimialajärjestön Teknokemian yhdistyksen näkemyksen mukaan, kaikkien kosmetiikan synteettisten ainesosien korvaaminen suoraan luonnosta olevilla raaka-aineilla ei ole mahdollista. Nykyisen kosmetiikan käytön laajuuden vuoksi, raaka-aineita ei välttämättä riittäisi käyttöön kestävällä tavalla. Osa raaka-aineista saadaan tuoteturvallisuuden kannalta stabiilimmaksi ja puhtaammaksi, kun käytetään synteettisiä menetelmiä luonnollisen raaka-aineen sijaan. Luonnon raaka-aineiden hankkiminen on myös kustannuksiltaan yleisesti kalliimpaa kuin synteettisen valmistaminen.
Luonnon raaka-aineiden tuoteturvallisuuden kannalta puhtaus ja stabiilius ovat tärkeitä tekijöitä markkinoille asetettavalla kosmeettisella valmisteella. Mm. pakkausteknisin keinoin voidaan pidentää kosmeettisen valmisteen säilyvyyttä käyttämällä esimerkiksi ilmattomia pumppupulloja tai tuubeja, jolloin kosmeettinen valmiste ei ole niin altis ulkoapäin tuleville epäpuhtauksille. Markkinoille asetettavaa kosmetiikkaa ja luonnonkosmetiikkaa koskee yleiset tuoteturvallisuutta käsittelevät lainsäädännön ehdot.
Luonnonkosmetiikan sertifiointi
Luonnonkosmetiikan sertifikaatti kertoo, että riippumaton tarkastaja on varmistanut tuotteen ainesosat ja valmistuksen. Sertifioitu tuote saa käyttää pakkauksessaan sertifikaatin merkkiä, mikä helpottaa valintaa. Luonnonkosmetiikkaa voi olla myös ilman sertifikaattia, mutta silloin ainesosaluettelo kertoo, mitä tuotteessa on.
COSMOS on eurooppalaisten sertifioijien yhteinen standardi, jonka perustivat BDIH, Cosmebio, Ecocert, ICEA ja Soil Association. Sillä on kaksi tasoa, COSMOS Organic ja COSMOS Natural. NATRUE on Brysselissä vuonna 2007 perustettu, COSMOSista erillinen standardi, jolla on luonnon- ja luomukosmetiikan tasot. FI-Natura on vuonna 2014 perustettu suomalainen sertifikaatti, joka edellyttää, että vähintään 95 % tuotteesta on luonnollista alkuperää ja että vähintään 70 % sarjan tuotteista valmistetaan Suomessa.
Vertailu kaikista sertifikaateista ja niiden myöntäjistä: luonnonkosmetiikan sertifikaatit.
Näin tunnistat luonnonkosmetiikan House of Organicissa
Jokaisella tuotteellamme on valikoimaluokka. Sertifioitu luonnonkosmetiikka tarkoittaa, että tuotteella on jokin yllä mainituista sertifikaateista. Sertifioimaton luonnonkosmetiikka tarkoittaa, että tuote täyttää kriteerit ilman sertifikaattia, ja olemme käyneet sen ainesosaluettelon itse läpi. Lue lisää valikoimaluokistamme.
Katso suosituimmat ja ajankohtaisimmat luonnonkosmetiikkatuotteet House of Organicin verkkokaupasta. Lue myös, mitä on luonnonkosmetiikka, ja seuraa Luonnonkosmetiikkapäiviä.

